Historia

Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus perustettiin syksyllä 2002 kokoamaan yhteen nykysirkuksen ryhmien ja taiteilijoiden voimavaroja sekä edistämään nykysirkuksen asemaa. Suomen Kulttuurirahaston keväällä 2004 myöntämä mittava kolmivuotinen kehityshankerahoitus antoi ratkaisevan sysäyksen Cirkon toiminnan käynnistämiselle.

Cirkon perustamista edelsi Suomessa 1990-luvun puolivälissä alkanut nykysirkuksen kehittyminen. Uudenlaisen sirkuksen tyyli alkoi tihkua Suomeen vähitellen. Helsingin Juhlaviikot tuotti maahan uutta estetiikkaa edustavia esityksiä (mm. Archaoksen Metal Clown 1991, Josef Najdin Le Cri du Chaméleon 1998). Samaan aikaan kokeilut teatterissa, nykytanssissa ja performanssissa lavensivat esittämisen tapoja, postmodernismin ongelmanasettelut saivat vastakaikua poikkitaiteellisuudessa.

Vähitellen nuoret sirkustaiteilijat alkoivat perustaa väljiä ryhmiä, jotka ottivat vaikutteita mm. ranskalaisesta uudesta sirkuksesta. Tiedonkulku nopeutui ja helpottui videoiden ja internetin kehittyessä. Eurooppaan syntyi sirkuksen uusia muotoja esitteleviä festivaaleja ja konferensseja, suomalaiset nuoret sirkustaiteilijat muuttivat mm. Ranskaan ja Englantiin opiskelemaan ja esiintymään – suomalaisen nykysirkuksen pohja alkoi muodostua nyt Cirkon piirissä työskentelevien taiteilijoiden kehityksen myötä.

Tällä hetkellä suomalainen nykysirkus on taiteelliselta tasoltaan jo kansainvälisestikin tunnustettua. Alan suurimpana haasteena on edelleen tuotannollisten ja taloudellisten rakenteiden sekä taiteilijakoulutuksen kehittyminen. Cirko toimii omalta osaltaan taiteilijoita ja ryhmiä tukevana, alan voimavaroja yhteen kokoavana tuotantokeskuksena.